Globaalit ponnistelut ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat saaneet monet maat ja kaupungit tarkastelemaan uudelleen energiaratkaisujaan. Erityisesti kylmä- ja lämpötekniikat ovat tärkeässä asemassa näissä keskusteluissa, ja onneksi moni on jo tänään tietoinen lämpöpumpun hyödyistä. Mutta kun suunnittelemme tulevaisuuden energiaratkaisuja lämpöpumpuilla, on olennaista ymmärtää erilaisten kylmäaineiden ympäristövaikutukset. Oslon kaupungista on tässä asiassa tullut edelläkävijä.
Oslon rohkea askel kohti kestävyyttä
Oslo, Norjan pääkaupunki, on asettunut eturintamaan kestävien energiaratkaisujen alalla. Oslobygg, kaupungin omaisuudenhoitaja, on päivittänyt ohjeistuksensa ja vaatii nyt, että kaikki uudet lämpöpumput ja jäähdytysjärjestelmät käyttävät vain luonnollisia kylmäaineita. Tämä päätös seuraa aikaisempaa suositusta, joka rajoitti kylmäaineiden GWP-arvoa alle 10. Tämä siirto paitsi vähentää kaupungin hiilijalanjälkeä, myös luo mallin muille kaupungeille maailmanlaajuisesti.
Voit lukea lisää Oslon päätöksestä esimerkiksi R744.com:in sivuilta.
EU kiirehtii kohti puhtaampia kylmäaineita
Euroopan unioni on tehnyt merkittävää edistystä kylmäaineiden sääntelyssä. Neuvottelijat ovat päässeet alustavaan sopimukseen, jonka mukaan synteettisten kylmäaineiden käyttö vähenee merkittävästi vuoteen 2050 mennessä. Tämä asetus ohjaa jäsenmaita kohti luonnollisia kylmäaineita, kuten CO2, hydrokarbonit ja ammoniakki, ja pois HFC:stä ja HFO:sta, jotka ovat tunnettuja ympäristöriskeistään. Uuden asetuksen myötä monien HFC-yhdisteiden käyttö kielletään jo vuosien 2025 ja 2035 välillä riippuen laitteistosta. Esimerkiksi kotitalouksien pienet lämpöpumput, jotka sisältävät HFC-kylmäaineita, kielletään vuodesta 2027 alkaen ja kaikki nämä laitteet vuoteen 2032 mennessä. Tämä on selkeä osoitus siitä, että EU pyrkii tosissaan siirtymään kohti ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.
Lisää aiheesta myös EU:n sivuilla.
USA:n laaja lämpöpumppusitoumus – mutta mikä on sen ympäristövaikutus?
Yhdysvaltojen Climate Alliance, johon kuuluu 25 osavaltiota, on sitoutunut nelinkertaistamaan lämpöpumppujen asennusten määrän tavoitteenaan saavuttaa 20 miljoonaa yksikköä vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tämä on merkittävä askel kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, sitoumus jättää avoimeksi kysymyksen siitä, minkä tyyppisiä kylmäaineita näissä pumppujärjestelmissä todella käytetään.
Climate Alliance:in koko tiedonanto löytyy tästä.
Yhteenveto
Kun otetaan huomioon synteettisten kylmäaineiden tunnetut ympäristöhaitat, miksi odottaisimme toimia? Oslo ja EU ovat jo osoittaneet, että luonnollisten kylmäaineiden teknologia on kypsää ja valmista käytettäväksi laajassa mittakaavassa. Vaikka USA:n sitoumus lisätä lämpöpumppujen määrää on kiitettävä, on olennaista miettiä, millaista tekniikkaa näissä pumppujärjestelmissä todella käytetään sillä vain luonnollisella kylmäaineella toimiva lämpöpumppu on kestävä.
Energia-alan kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat kiireellisiä kysymyksiä. Tehdään viisaita valintoja nyt, jotta tulevaisuudessa ei tarvitsisi kärsiä nykyisten päätösten seurauksista.