Maailma pyrkii vähentämään riippuvuuttaan eri polttoaineista ja siirtymään kestävämpiin energiamuotoihin. Tässä muutoksessa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien kehitys on avainasemassa, sillä eri lähteiden mukaan noin 30-40 % maailman ilmastopäästöistä aiheutuvat teollisuuden ja rakennuksien lämmitys- ja jäähdytystarpeista.
Ensimmäinen kestävä askel on lämmityksen sähköistys. Sähköistys mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman, integroinnin lämmitykseen, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Kun energiantuotanto perustuu uusiutuvaan sähköön, lämmityksen ympäristövaikutukset pienenevät huomattavasti.
Lämmityksen sähköistys kuitenkin nostaisi sähkön kysyntää hyvin merkittävästi ellei lämmitysjärjestelmistä tulisi energiatehokkaampia. Ja tässä tulee seuraava kestävä askel: lämpöpumput, jotka ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi lämmitysratkaisuiksi. Verrattuna perinteisiin ratkaisuihin, kuten suoraan sähkölämmitykseen ja kaukolämpöön, lämpöpumppu on keskimäärin noin 3-4 kertaa energiatehokkaampi ratkaisu. Tämä hyötysuhde tarkoittaa, että lämpöpumput tuottavat 3-4 enemmän lämpöenergiaa kulutettua (sähkö)energiaa kohden. Tämä vähentää paitsi energiankulutusta myös sähköntuotannon tarvetta ja siitä mahdollisesti johtuvia päästöjä.
Viime aikoina on uutisoitu siitä, että Suomen kaukolämpöyhtiöt ovat asentamassa sähkökattiloita tukemaan omaa lämmöntuotantoaan. Vihreällä sähköllä toimiva lämmitystuotanto on toki hyvä asia, mutta paljon energiatehokkaampi ratkaisu olisi hyödyntää lämpöpumppuja sähkökattilan sijaan (kauko)lämmön tuotannossa. Moni yksityishenkilöhän on tämän ymmärtänyt ja vaihtanut suorasta sähkölämmityksestä lämpöpumppuun omassa kodissaan, ja sitten nauttinut tämän siirron kannattavuudesta. Tässä on todennäköisesti kyse siitä, että sähkökattilan asennus on kaukolämpöyhtiöille ollut "helpompi" ratkaisu lyhyellä aikavälillä. Parasta olisi kuitenkin soveltaa kestäviä ja kannattavia ratkaisuja pidemmällä tähtäimellä, eli kaukolämpöyhtiöiden tapauksessa teollisen tason lämpöpumppuja.
Johtopäätöksenä voidaan siis sanoa, että vihreällä sähköllä toimiva energiatehokas lämpöpumppu on tie kestävään lämmitykseen. Tämä on helposti ymmärrettävä konsepti, josta puhutaankin aina välillä mediassa käyttäen termejä kuten esimerkiksi "ilmastoystävällinen lämpöpumppu".
Mutta mutta. Tästä puuttuu vielä se yksi kestävä askel josta yhä harvempi on tietoinen. Tämä siksi, että se usein on hieman vaikeampi hahmottaa: Lämpöpumpun kylmäaineen sivuvaikutukset ilmastoon, ympäristöön ja/tai terveyteen.
Kylmäaine on siis se aine millä kone toimii. Tämä teema on vähän samanlainen kuin puhuisi sähköautojen akkujen tai koronarokote-vaihtoehtojen sivuvaikutuksista.
Moni on viime vuosina antanut asentaa lämpöpumpun siinä uskossa, että nyt on tullut tehtyä suuri ilmastoteko. Ostoenergian hiilijalanjälkinäkökulmasta tämä toki pitää paikkansa.
Ylivoimainen valtaosa tämän päivän lämpöpumpuista käyttävät kuitenkin synteettisiä kylmäaineita, kuten HFC- tai HFO-yhdisteitä, ja nämä ns F-kaasut ovat hyvin haitallisia ilmastolle, usein yli tuhat kertaa haitallisempia verrattuna fossiilisten lähteiden hiilidioksidipäästöihin. Tämä johtaa siihen, että puhtaalla energialla toimiva myrkyllinen kone ei olekaan kovin hyvä ilmastoteko. Itse asiassa on IEA:n toimesta laskettu että synteettisten kylmäaineiden käyttö johtaisi 0,4°C globaaliin lämpenemiseen vuoteen 2100 mennessä kun hiilidioksidipäästöt korvataan nopeasti kasvavilla F-kaasupäästöillä, ellei jotain siis tehdä.
Synteettisten kylmäaineiden korkean globaalin lämmityspotentiaalin (GWP) lisäksi niiden sisältämien PFAS-kemikaalien, ns ikuisten kemikaalien, aiheuttamat terveysriskit mm syöpän muodossa ovat herättäneet paljon huolta mediassakin.
Ratkaisu tähän on luonnollisiin kylmäaineisiin siirtyminen , kuten hiilidioksidiin (CO2), ammoniakkiin (NH3) ja hydrokarboneihin, jotka ovat ympäristöystävällisiä. Tämä siirtyminen vähentää ratkaisevasti lämpöpumppujen potentiaalista negatiivista vaikutusta ilmastoon, ympäristöön ja terveyteen.
Kansainvälisellä tasolla on YK:n toimesta Kigalissa ja Pariisissa sovittu synteettisten kylmäaineiden korvaamisesta ja EU:ssa pyritään tähän jo vauhdilla asettamalla kovia rajoituksia niiden käyttöön nyt maaliskuussa päivitetyn F-kaasulain ja kohta myös REACH-asetuksen myötä. Lisäksi esimerkiksi Ruotsin Kylmä- ja Lämpöpumppuyhdistys kehottaa vaihtamaan luonnollisiin kylmäaineisiin kaikissa applikaatioissa, mm käyttämällä argumenttia, että synteettisten kylmäaineiden huoltokustannukset tulevat lähivuosina nousemaan kovalla vauhdilla EU:n rajoitusten myötä.
Eli yhdistämällä sähköistetty lämmitys, tehokkaat lämpöpumput, ja luonnolliset kylmäaineet yhteen pakettiin, voimme luoda kestävän ratkaisun lämmitystarpeisiin.
Tämä riippumatta siitä, onko kyseessä kerrostalo, teollisuus, liikuntahalli, tai kaukolämpöverkko. Muissa Pohjoismaissa ja varsinkin Tanskassa ovat kaukolämpöyhtiöt vauhdilla ottaneet käyttöön luonnollisilla kylmäaineilla toimivia lämpöpumppuja. Nämä toimivat mainiosti energian varastoinnin kanssa ja ovat merkittävästi energiatehokkaampia sähkökattiloihin verrattuna.
Tämä kolmiosainen lähestymistapa (sähköistys, lämpöpumput, luonnolliset kylmäaineet) tarjoaa mallin, jolla voidaan vähentää merkittävästi hiilipäästöjä, parantaa energian tehokkuutta ja minimoida ympäristön sekä terveyden riskejä. EKA on alusta asti ollut vahvasti mukana edistämässä siirtoa luonnollisiin kylmäaineisiin, viimeksi olemme mm CERN:in kanssa sopineet tutkia miten tätä voisi tehdä kestävästi.
Seuraava kerta kun joku kertoo sinulle ilmastoystävällisestä lämpöpumpusta suosittelemme vahvasti, että kysyt millä kylmäaineella se toimii. Synteettisten kylmäaineiden kasvavat sivuvaikutukset ilmastoon, ympäristöön, ja terveyteen pitää ottaa hyvin vakavasti.
Halutako tietää lisää miten kestävät luonnolliset kylmäaineet toimivat?
Tai